Pitkään olin miettinyt miten saisin laitettua omia ajatuksiani Inkan blogiin, mutta se ei vaan tuntunut
onnistuvan ja sitten yhtäkkiä idea syntyi suklaapuuroa keitellessä, miksi en tekisi omaa blogia ajatuksistani,
ja tuumasta toimeen, tässä uusi blogi Minsku (lempinimeni lapsuudesta, jota kyllä ei oikein enää käytetä, paitsi sisko joskus).
Okei onkohan äiti ihan hurahtanut tuohon Down-asiaan, kun vielä tällainenkin blogi, voin kuvitella
mitä nuo murrosikäiset lapseni tästäkin sanovat. Facebookissa kun käyn, katson aina downiaset-sivut,
ja lapsilta saa kommenttia, että äiti on ihan koukussa downiaisiin......no väliäkö sillä.
Puhutaan, seurataan, katsellaan nyt ainakin, kun tällä hetkellä asia on uutta ja ihmeellistä.
Ja varsinkin nuo kaikki down-vauvat ovat niin ihania.
ON, tämä on ehkä tuonut elämääni kaikkea sitä mitä elämältä voin toivoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti